Hyvinvointialueiden tärkein voimavara ovat hyvinvoivat työntekijät

Hyvinvoiva ihminen on työssään läsnäoleva ja vuorovaikuttava omia kollegoita, potilaita, asiakkaita, läheisiä ja yhteistyötahoja kohtaan. Hyvä ja läsnäoleva kohtaaminen vaikuttaa merkittävästi asiakas- ja potilaskokemukseen sekä  kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tarpeeseen. Uskon, että tällä on suuri vaikutus palvelujen käyttömääriin ja käyntikertoihin sekä ennaltaehkäisevään työhön.  Jokainen varmasti tunnistaa tilanteita jossa on tuntunut ettei tule kuulluksi, ja pyrkinyt löytämään ”toisen luukun” jossa joku kuulisi ja ottaisi asian hoitaakseen.

Suuret muutokset sote-alalla kuormittavat henkilöstöä.  Alalla tunnistetaan hyvin selkeästi, että johtamisessa sekä henkilöstön riittävyydessä ja saatavuudessa on haasteita.  Vuonna 2021 Sosiaali-ja terveysministeriön johdolla käynnistettiin poikkihallinnollinen strategiaohjelma, jonka tarkoituksena on löytää kestäviä ratkaisuja sosiaali-ja terveydenhuollon henkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Ryhmän teemoja ovat tietopohja, osaamisen johtaminen, työn veto-ja pitovoima, kansainvälinen rekrytointi, palvelujärjestelmän uudistavat osaamistarpeet koulutusjärjestelmässä, tehtävärakenteet ja työn jako sekä palveluiden vaikuttavuus ja digitalisaation osaaminen.

Henkilöstön motivoinnin ja työhyvinvoinnin parantaminen on tärkeässä asemassa uusilla hyvinvointialueilla, jota seurataan STM:n strategiaohjelman tavoitteissa ja toimissa.

Hyvinvoiva henkilöstön on todettu saavuttavan työssään parempia tuloksia. Työyhteisön kehittäminen tukee siten myös tuottavuutta ja strategisten tavoitteiden toteutumista. Yhteinen tekeminen ja ratkaisujen löytyminen jokaisen vahvuuksien kautta vahvistaa yhteishenkeä ja vuorovaikutusta. Mikäli organisaatiossa halutaan luoda uusia kasvun työkaluja, ne täytyy luoda yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kun työntekijät saavat olla mukana rakentamassa muutosta, he sitoutuvat siihen paremmin.

Tutkimustulosten mukaan tunnetoimijuuden vahvistaminen edesauttaa niin henkilöstön hyvinvointia kuin työn tuloksellisuuttakin. Omien tunteiden tiedostamista ja tunnistamista, sekä niiden vaikutusta arjen toimintaan ja päätöksentekoon voi oppia esimerkiksi valmennuksessa.

Coaching ja Valmennus vaikuttaa positiivisesti mm. vuorovaikutukseen, ryhmädynamiikkaan, töiden organisointiin, asiakaskohtaamiseen ja -kokemukseen, vuorovaikutustaitoihin, kykyyn selviytyä isoista muutoksista ja itseohjautuvuuteen.

Valmennuksen myötä tavoitteiden asettaminen ja kehityskeskustelut työpaikoilla muuttuvat mielekkäämmiksi. Ristiriitojen ja konfliktien ratkaiseminen helpottuu. Työkalujen ja harjoitusten myötä myös yhä useampi elää arvojensa mukaista elämää. Parhaat tulokset saavutetaan, kun pohjalla on tutkittua tietoa työyhteisön vahvuuksista ja kehittämiskohteista.