Tunteiden yhteys aivokemiaan ja työn kuormittavuuteen on merkittävässä roolissa, kun pohditaan työntekijöiden hyvinvointia sote-alalla. Vaikka yhä enemmän puhutaan tunteiden tärkeydestä, vähemmän keskustellaan tunteiden merkityksestä aivojen hyvinvoinnille. Millainen on aivojemme tunnekuorma työssä ja miten se vaikuttaa suoriutumiseemme, tavoitteisiimme tai hyvinvointiimme?
Taharon voima
näkemykset
Niin kauan kuin on aivotoimintaa, niin kauan on tunteita!
Tunteiden yhteys aivokemiaan ja työn kuormittavuuteen on merkittävässä roolissa, kun pohditaan työntekijöiden hyvinvointia sote-alalla. Tunteet herättävät monenlaisia ajatuksia ja näkemyksiä. Ihmisillä on usein vahvoja käsityksiä siitä, mitä saa tuntea, miten tunteista voi keskustella, ja miten tai missä niitä voi ilmaista. Onneksemme näistä puhutaan yhä enemmän ja alamme vähitellen tiedostaa tunteiden merkityksellisyyden hyvinvoinnille niin työssä kuin yksityiselämässä. Ne eivät ole enää vain ”naisten juttuja”.
Vaikka yhä enemmän puhutaan tunteiden tärkeydestä, vähemmän keskustellaan tunteiden merkityksestä aivojen hyvinvoinnille. Millainen on aivojemme tunnekuorma työssä ja miten se vaikuttaa suoriutumiseemme, tavoitteisiimme tai hyvinvointiimme?
Tunteiden yhteys aivokemiaan ei kuitenkaan ole lääketieteen parissa mikään uusi ilmiö, sillä jo länsimaalaisen lääketieteen isä Hippokrates poikkesi sen ajan muista ajattelijoista näkemyksellään, että aivot ovat mielen toimintojen perusta (ajattelu, tiedonkäsittely ja tunteet). Tätä ajatusta tukee myös hänen käsityksensä siitä, että mieli ja ruumis muodostavat vain yhden todellisuuden, jonka vuoksi mielessä tapahtuva vaikutus vaikuttaa fyysiseen organismiin ja päinvastoin.
Kaisa Hartikainen, dosentti, aivotutkija, neurologian erikoislääkäri ja käyttäytymisneurologian tutkimusyksikön johtaja, on tehnyt arvokasta tutkimusta affektiivisen neurotieteen ja affektiivisen ergonomian saralla tuodakseen ymmärrystä affektiivisesta kuormituksesta ja sen vaikutuksista hyvinvointiin. Affektiivi tarkoittaa tunteisiin ja mielialaan liittyvää, ja affektiivinen neurotiede tutkii tunteiden hermostollista perustaa. Affektiivinen neurotiede luo pohjan affektiiviselle ergonomialle, jonka tavoitteena on optimoida aivojen hyvinvointia ja tukea työtehoa.
Tutkimustulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan tunteiden yhteys aivokemiaan ja työn kuormittavuuteen on erittäin voimakas. Sillä, mitä tunnemme ja millainen tuonnekuormamme on, on valtavan iso merkitys arjessa ja työelämässä. Tuloksien mukaan negatiivisia tunteita tuntevan henkilön oli hankalampaa ja hitaampaa havainnoida kokonaisuuksia. Negatiiviset tunneärsykkeet myös lisäsivät impulsiivisuutta.
Hyvinvointialueeseen liittyvät uudistukset ja alalla työskentely herättävät monenlaisia tunteita työntekijöissä, asiakkaissa, potilaissa ja yhteistyötoimijoissa. Osa näistä tunteista kuormittaa aivojen hyvinvointia monin tavoin. Tutkimusten mukaan tunnekuormitus ja erityisesti negatiiviset tunteet vaikuttavat aivoissa oleviin tarkkaavaisuus- ja toiminnanohjausresursseihimme.
Kun tunnemme uhkasta viestiviä tunteita, kaappaavat nuo tunteet aivoresurssimme, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönsä. Meillä on hyvin pieni ja lyhyt mahdollisuus valita kulloinenkin toimintatapamme. ”Järjen ääni” ei tässä kohtaa useinkaan kuulu, vaan aivomme tekevät valinnan meidän puolestamme. Ei ole siis yhdentekevää, millaisia tunteita tunnemme esihenkilönä, tiimi-, potilas- tai asiakastyössä.
Uhkasta viestiviä tunneärsykkeitä voivat olla myös sosiaalinen ylenkatse, pelko ilmaista oma mielipiteensä, epäluottamuksen ilmapiiri, vähättely, epäoikeudenmukainen kohtelu sekä tunne siitä, ettei omaa työtä arvosteta tai ettei koskaan saa positiivista palautetta.
Vaikutusten voi ajatella näkyvän esim. sairauspoissaoloissa, työssä jaksamisessa, johtamisen haasteissa ja työvuorosuunnittelussa.
Tieteen mukaan aivojen toiminnanohjausjärjestelmä säätelee ajatteluamme, käyttäytymistämme ja tunteitamme tilanteeseen sopiviksi ja sellaisiksi, että pystymme saavuttamaan erilaisia tavoitteita.
Tämän näkemyksen ja affektiivisen neurotieteen tutkimustulosten myötä alamme ymmärtää, mikä valtava merkitys on sillä, millaisia tunteita tunnemme ja miten ne vaikuttavat arjessamme. Lisäksi alamme ymmärtää, miten ne vaikuttavat mm. sotealan pito- ja vetovoimaan sekä alan maineeseen.
Tarkkaavaisuus- ja toiminnanohjausresursseilla on keskeinen merkitys niin työ- kuin yksityiselämässä. Tunnistamme tilanteita, joissa itsellä tai toisella on negatiivisia tunteita, ja miten ne vaikuttavat toimintaan. Virheiden määrä kasvaa. Sosiaali- ja terveysalalla tämä korostuu erityisesti, kun puhutaan ihmisten terveyteen, henkeen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista.
Tukeaksemme aivojemme hyvinvointia tulisi tunnekuormamme olla optimaalisella tasolla niin työ- kuin yksityiselämässä. Hyvinvointi ei ole vain työhön tai yksityiselämään liittyvää, vaan molemmat liittyvät vahvasti toisiinsa. Hyvinvointi ja tuloksellisuus kulkevat käsi kädessä.
Toisinaan yritämme vältellä negatiivisia tunteita ja joissakin tilanteissa siitä voi olla hyötyä. Pitkällä aikavälillä tunteiden välttely vie kuitenkin valtavasti energiaa ja lisää tunnekuormaa. Vähentämällä liiallista tunnekuormaa ja hyödyntämällä positiivisia tunteita vapautamme aivokapasiteettimme työtehtävien käyttöön. Positiiviset tunteet rikastuttavat ja tukevat yhteistyötä sekä parantavat vuorovaikutusta.
Kun aivokapasiteettimme vapautuu liiallisesta tunnekuormasta ja hyödynnämme positiivisia tunteita, löydämme keinoja tukea motivaatiota, työntekoa, työssä viihtymistä sekä parantaa asiakaskokemusta.
Omien tunteiden tunnistaminen, sanoittaminen sekä niistä vastuunottaminen ovat avaintekijöitä, kun halutaan vähentää tunnekuormaa työ- ja yksityiselämässä ja vapauttaa aivokapasiteettia tehokkaaseen käyttöön.
Organisaatiossa johtajien/esihenkilöiden tunneälykkyys ja oma tunnetyöskentely ovat avainasemassa työyhteisön ja alaisten tunnekuorman vähentämisessä. Tämä työskentely on kuin mielen kuntosali; valmista ei tule hetkessä, mutta milloinkaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Yhdyn Sokrateksen ajatukseen: ”En voi opettaa kenellekään mitään, voin vain saada heidät ajattelemaan.”
Tämä kirjoitus on syntynyt omista kokemuksistani sekä Kestävä aivoterveys -hankkeen webinaarista Affektiivinen ergonomia – avain aivoterveyteen. Kestävä aivoterveys -hankkeen tavoitteena on perehtyä aivokuormitukseen työelämässä sekä kehittää toimintatapoja ja työvälineitä työntekijöiden aivoterveyden, työhyvinvoinnin ja organisaatioiden tuloksellisuuden edistämiseksi.
Lähteitä:
Negatiiviset tunneärsykkeet lisäävät impulsiivisuutta
Hartikainen, K. M., et al. Threat interferes with response inhibition. Neurpreport. 2012.
Tunteet kaappaavat resurssit, erityisesti aivojen oikealla puolella
Hartikainen, K. M., Ogawa, K. H., Knight, R. T. Transient interference of right hemispheric function due to automatic emotional processing. Neuropsychologia, Volume 38, issue 12, 2000. Pages 1576 – 1580.
Hartikainen, K. M. Emotion-Attention Interaction in the Right Hemisphere. Brain Sci, 2021, 11, 1006. https://doi.org/10.3390/brainsci11081006